Asiat etenivät nopeasti edellisen postauksen jälkeen. Ei mennyt kuin puoli tuntia, kun sain kansikuvan sähköpostiini. Sitten iski paniikki: Onko käsikirjoitus varmasti niin täydellinen kuin voi olla?! Mietin vähän aikaa, että avaisin käsikirjoituksen vasta illalla viimeisen kerran ennen lähettämistä, mutta pakkohan se oli avata saman tien. En enää lukenut sitä läpi, katsoin vain että kaikki kappaleet jne. olivat suunnilleen oikein. Sitten avasin sähköpostin...
Liitin sähköpostiini käsikirjoituksen lisäksi kansikuvan ja takakannen tekstin. Enkä tietenkään muistanut nimetä niitä tiedostoja oikein, niin että niissä kaikissa olisi sekä kirjan että minun nimi. Hienoa. Tai no, käsikirjoitus oli ihan oikein nimetty, mutta ne kaksi muuta. Mutta ehkä tuo ei kovin paha moka ollut, onpahan siellä kustantamossakin ihmisille enemmän töitä kun nimeävät ne uudelleen, jos kokevat tarvetta siihen. Sydän hakkasi ylimääräistä kun painoin "Lähetä"-nappia. Vähän aikaa oli sellainen apua-olo, mutta sitten tuli helpotus. Nyt käsikirjoitus on poissa minun käsistä, enää mun ei tarvia tehdä sille mitään.
Luin kymmenettä kertaa toimeksiannon läpi ja katsoin, että olin varmasti merkannut kaikki tiedot oikein. Laitoin sen kirjekuoreen kirjailijasopimuksen kanssa ja lähdin lenkkeilemään postilaatikolle. Sinne meni sekin. Kävin lyhyellä lenkillä ja koko ajan mietin, että entä jos unohdin jotain tai tein jotain väärin. Pitäisi nyt unohtaa tuollaiset ajatukset. Ehkä ihan hyvä, että loma loppuu ja huomenna menen taas töihin, pakko ajatella muutakin välillä ;)
Tänään on tasan neljä vuotta ensimmäisen kirjani julkaisusta. Määrittelin julkaisupäiväksi sen, kun sain kirjat itselleni myyntiin. Mallikappaleen olin saanut jo kolme viikkoa aiemmin. Lueskelin päiväkirjaani tuolta ajalta. Muistelin, että olisi mennyt reilu kolme kuukautta käsikirjoituksen lähettämisestä siihen, kun sain kirjat itselleni myyntiin, mutta siihen menikin päiväkirjan mukaan vain vähän yli kaksi kuukautta. Taittovedoksen olin saanut jo kolmen viikon päästä. Eli kolmen viikon päästä voin ruveta odottelemaan tärkeää postia (ellei kustantamossa ole pahempi ruuhka kuin viimeksi).
Nyt ollaan siis jännän äärellä. :)
Ps. Mulla ei oikein ole ollut mitään kuvia mitä voisin tänne laittaa, joten lupaan, että ainakin taittovedoksesta laitan kuvan tänne seuraavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti